Ilja Kotikallion Karmuuni lauloi -levy julkaistiin 9.7.2015

Toimitin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistomateriaalista Ilja Kotikallion levyn, joka julkaistiin Kaustinen Folk Music Festivalin yhteydessä torstaina 9.7.2015. Kansanmusiikki-instituutin julkaisema Karmuuni lauloi -levy sisältää 29 raitaa, joissa Ilja soittaa haitaria, huuliharppua, sekä laulaa ja kertoo sointuvalla karjalan kielellä musiikista ja tanssista. Pidin Kansantaiteenkeskuksen Museosalissa soivan luennon, jossa kerroin iljan elämästä. Luennon lisäksi oli konsertti, jossa Iljan soittamia kappaleita lisäkseni esittivät Leija Lautamaja, Miia Palomäki, Antti Paalanen, Eero Grundström ja Pekko Käppi.

Iljan kansi

KICD124 (Lehdistötiedote)

Ote levyn esipuheesta:

Haluan tämän levyn myötä nostaa arkistosta esiin suistamolaisen Ilja Kotikallion, joka oli mestarillinen tarinankertoja ja harvinaisen laajan repertuaarin omaava soittaja.

Levyn kappaleet on toimitettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston materiaalista. Kotikalliosta löytyvää materiaalia on kaiken kaikkiaan SKS:n arkistossa noin 25 tuntia, joista suurin osa on tarinankerrontaa 1900-luvun alun Suistamon ajoista. Ilja kertoo karhunmetsästyksestä, praasniekoista eli juhlapyhistä, pirtunhakureissuista, soitosta, tanssista ja kansanuskomuksista. Aineisto on valtava, ja siitä riittäisi julkaistavaksi erilliseen tarinalevyyn ja -teokseen. Tällä levyllä pääosassa on musiikki. Olen poiminut tarinoiden lomasta Iljan soittamia haitari- ja huuliharppukappaleita sekä hänen laulamiaan lauluja. Lisäksi levyllä on muutama karjalankielinen tarinanäyte.

   WP_20150709_002   WP_20150709_018WP_20150709_013WP_20150709_016WP_20150709_032WP_20150709_034 WP_20150709_042 WP_20150709_044

Levyn voi ostaa Kansanmusiikki-instituutin verkkokaupasta ja Suomen Kansanmusiikkiliiton nettiputiikista.WP_20150709_047

WP_20150709_050 WP_20150709_051

Iljan kansi

Team Suistamo 1, 3.-7.6.2013

 Työskentelymetodina matkailu Karjalassa

perinneseuranretki07_1

Suistamon taksi vie meitä kohti Ihatsua (Kuva Hanna Koikkalainen)

 

Suistamo – Perinnelaboratorion yhtenä työskentelymetodina on matkustaminen Karjalaan ja erityisesti Laatokan Karjalaan, Suistamolle. Suunnitelmiini kuuluu, että käyn niissä paikoissa missä haitarinsoittaja Ilja Kotikallio (os. Sinda) ja muut Suistamon alueen perinnesoittajat ovat asuneet ja eläneet. Haluan kierrellä karjalaisissa kylissä, ja tavata kylien asukkaita. Tutustumalla paikalliseen väestöön saan mahdollisuuden kuulla Karjalan kieltä ja löytää yhteistyökontakteja tulevia projektejani varten, joita aion Karjalan alueella toteuttaa. Aion mahdollisuuksien mukaan viedä Perinnelaboratorion taiteilijoita tutustumiskäynnille Suistamolle. Tähän tarkoitukseen olen hakenut rahoitusta, ja sitä jo jonkin verran saanut Koneen Säätiöltä ja Karjalan Säätiöltä

  perinneseuranretki06_1 

Anne-Mari Kotikallion kivijalan luona

perinneseuranretki04_1

Anne-Mari, Sirkku ja Heikki

 

Ensimmäinen matka Suistamolle, Team Suistamo 1

Ensimmäinen matkani Suistamolle oli kesäkuun ensimmäisellä viikolla 2013. Matkustin Suistamon perinneseuran bussikyydillä Laatokan ympäri. Matka kesti viisi päivää. Matkaseurakseni olin houkutellut valokuvaaja Hanna Koikkalaisen, jonka kanssa teen kolmannen jatkotutkintokonserttini, ”Lakkautettu kylä”-valokuvanäyttelyn. Hanna on kokenut Karjalan matkaaja ja kuvannut paljon Karjalan alueella. Lisäksi matkalle mukaan lähtivät näytelmäkirjailija Sirkku Peltola ja lauluntekijä Heikki Salo. Sirkulla on sukujuuret Karjalssa ja olen Sirkun kanssa alustavasti suunnitellut yhteistyötä, joka mahdollisesti olisi osana Perinnelaboratoriota.

Ensimmäisenä matkapäivänä kävimme katsomassa Ruskealassa Herran Kukkaroa, joka on suomalaisten pitämä majoitus- ja ruokapaikka lähellä Suomen rajaa. Majoituimme illalla Sortavalaan ja Koikkalaisen Hannan opastuksella kävelimme Sortavalan keskustassa. Sortavala on pieni kaupunki, jossa on säilynyt paljon vanhoja rakennuksia Suomen ajoilta. Toisena päivänä ajoimme linja-autolla Suistamon kirkonkylälle, jossa tutustuimme Suistamon kirkkoon. Suistamon kirkon pihassa tapasin Suistamolla asuvan suomalaisen miehen, Reijo Leinosen. Sain Reijon yhteystiedot tulevaa toista Suistamon matkaani varten. Kirkolta jatkoimme etukäteen tilatuilla suistamolaisilla taksikyydeillä matkaa kohti Ihatsua, kylää jossa Ilja Kotikallio oli asunut. Nelikkomme tavoitteena oli löytää asumaton Ihatsu ja sieltä Kotikallion talonpaikka. Apuna suunnistamisessa meillä oli yleiskartta sekä Suistamon Perinneseuralta hankittu Suistamon kyläkarttavihko. Kyläkarttavihkoon on muistinvaraisesti merkitty kylien asukastilanne ennen evakkoaikaa. Karttaan on piirretty talot ja kirjattu asukkaiden nimet. Matkaa Suistamon kirkolta Ihatsulle on noin 10km. Tämä matka kesti 55 minuuttia, koska jouduimme ajamaan melkein koko matkan huonokuntoista metsäautotietä. Pääsimme lopulta monien kuoppien ja yhden eksymisen jälkeen Ihatsun kylään. Ihatsussa etsimme kyläkartan avulla Kotikallion talon kivijalkaa ja lopulta kivijalka paikallistettiin. Sielläpä sitä sitten oltiin ja ihmeteltiin, että mitenkäs tämä ryhmä on tänne joutunut. Kenelläkään meistä ei ole sukujuuria Ihatsulle. Ainoastaan arkistojen innoittamana matkustettiin Venäjälle, keskelle metsää, vanhaan kauniiseen kylään, jossa ei ollut enää jäljellä muuta kuin ne muutamat kivijalat. Ihatsun jälkeen kävimme vielä Suistamon kirkonkylällä ja lähdimme sitten Läskelän kautta takaisin Sortavalaan. Perinneseuran bussimatka jatkoi kolmantena päivänä Sortavalasta Aunukseen ja neljäntenä päivänä Aunuksesta Syvärin luostarin kautta Terijoelle. Harmillista oli se, että viiden päivän matkalla olimme vain yhtenä päivänä Suistamolla. Toisaalta en ollut aikaisemmin käynyt Aunuksessa enkä Terijoella, joten siinä mielessä matka oli täynnä uusia maisemia ja kokemuksia.

Bussimatkalla tutustuin perinneseuralaisiin ja kuulin monia evakkotarinoita ja sain Aunuksen ravintolassa muutaman piirakanteko-ohjeenkin. Uusien tuttavuuksien lisäksi tämä matka poiki minulle konsertin ja lehtihaastattelun. Suistamon Perinneseura yhdessä Karjalan Liiton kanssa järjesti Aikapyörä ja pirunpeli -konsertin 29.9. Karjalatalolle Helsinkiin. Matkan jälkeen Perinneseuran puheenjohtaja Tapio Maljonen pyysi minua ja Hannaa kirjoittamaan Perinnelaboratorio-tutkimuksesta Suistamon Perinneseuran julkaisemaan Perinneviesti-jäsenlehteen.

Ensimmäinen matka onnistui hyvin siinä, että sain muutamia paikallisia kontakteja, joiden avulla minun oli helpompi järjestää tulevaa omatoimimatkaa Suistamolle. Olin tyytyväinen myös siihen, että tämä matka antoi minulle mahdollisuuden tutustua Suistamon Perinneseuran jäseniin.

perinneseuranretki08_1 Anne-Mari, Sirkku ja Heikki iltakävelyllä Terijoella (Kuvat Hanna Koikkalainen)

 

IMG_6096

Läskelän torilla

 

IMG_6163

Hanna Läskelän kaupan edustalla

 

Aikapyörä ja pirunpeli -käsiohjelma

 Suistamo vaaleanpunainen notka

Piirrokset Hanneriina Moisseinen

Aikapyörä ja pirunpeli käsiohjelman tekstit

 

Aikapyörä ja pirunpeli – Tarinaa Suistamolta

Aikapyörä ja pirunpeli on Suistamo-konserttisarjan ensimmäinen konsertti. Se on musiikillinen esitys kertomuksista ja tarinoista jotka ovat totta, todeksi todistettuja, vaikka jo unohdettuja – saduiksi vähitellen muuttumassa. Esityksen yhtenä lähtökohtana on 1800-luvun lopussa syntynyt suistamolainen Ilja Kotikallio, jonka outoja elämänvaiheita esitys sivuaa. Hän oli pelimanni ja tarinankertoja, jonka elämä päättyi traagisesti Lapualla kaukana Karjalasta.

Ohjaaja Marjo Kuusela on halunnut tutkia kuinka haitari toimii tarinakertojana. Musiikki on sävelletty tähän konserttiin tarinalähtöisesti. Inspiraationa on toiminut Kotikallion oma elämä ja hänen kertomat tarinat. Maailma mihin Kotikallion elämä sijoittui, oli täynnä isoja muutoksia ja ne vaikuttivat suuresti hänen elämäänsä.

Anne-Mari Kivimäki: haitari, laulu, puhe, tanssi
Ohjaus: Marjo Kuusela
Musiikin ohjaus: Maria Kalaniemi
Äänisuunnittelu: Eero Grundström
Pukusuunnittelu: Jaana Kurttila ja Marjo Kuusela
Äänitekniikka konsertissa: Samuli Volanto
Piirrokset ja käsiohjelma: Hanneriina Moisseinen
Esityksen suunnittelu: Kivimäki, Kuusela
Sävellys: Kivimäki ja trad.
Sanoitus: Kuusela, Kivimäki ja trad.
Sovitus: Kivimäki, Grundström

Kuvat: Kotikallion perhealbumi

suistamo notkat mv

1. kohtaus –   AIKA JA PYÖRÄ

Kolmen ja kuuen parin ralli
Nauhalta: Ilja Kotikallio rallatus ja haitari
Sovitus: Eero Grundström

Pyörittäjä
Sävellys: Anne-Mari Kivimäki

2.kohtaus –   MUUTOKSIA

Ristakontraa
Nauhalta: Ilja Kotikallio
Sovitus: Eero

Hutjakka
Sävellys: Anne-Mari
Sovitus: Eero ja Anne-Mari

Karibian humppaa
Sävellys: Anne-Mari
Sovitus: Eero ja Anne-Mari

Kankkuspäivästä Karjala

Sävellys: Anne-Mari
Sanat: Marjo Kuusela
Sovitus: Eero ja Anne-Mari

Palje
Sävellys: Anne-Mari

3. kohtaus –  MATKUSTUSTA

Lipitsä
Sävellys: Anne-Mari

Mirokille
Sävellys: Anne-Mari

4. kohtaus –  SURU

Surua
Sävellys: Anne-Mari
Sovitus: Eero ja Anne-Mari

Versot
Sävellys: Anne-Mari

5. kohtaus –   KUOLEMA

Ruumiin pesu
Sävellys ja sovitus: Eero ja Anne-Mari

Laulu se vaatii rallatusta
Sävellys: Anne-Mari
Sanat: trad.
Sovitus: Eero ja Anne-Mari

Rauha ja hiljaisuus
Sävellys: Anne-Mari
Sanat: trad. ja Anne-Mari

Polkkaa
Nauhalta: Ilja Kotikallio huuliharppu
Sovitus: Eero

Sanasto
Musikka = kansanmies tai lapsi
Praasniekka = ortodoksinen juhlapyhä, suojeluspyhimysten muistopäivä
Karmuuni, garmuli = haitari, eräänlainen 1-rivinen haitari
Vehnäkokkosta = vehnäpiirakkaa
Tata = isä
Brihatsu = poika
Ristakkua, Ristakontraa, Ristikontraa = Karjalainen vauhdikas tanssi
Adjvo = naisvieras
Siiputus =  Karjalainen tanssi
Nasti, Nastoi = Iljan vaimo
Illatsut = nuorten vapaamuotoiset illanistujaiset
Astavan piikit = haravan piikit
Stolua = pöytää
Äijä = paljon
Äijäpäivä = Pääsiäinen
Kalma = ruumis
Kalmoille = hautausmaalle
Kalakurniekka = kalapiirakka, kalakukko
Sipanniekkua = karjalanpiirakoita
Kalmalauta = ruumislauta, kuolinlauta
Kyly = sauna
Muilu = saippua
Pokoinniekka = vainaja

Kiitokset, Passibo äijä: Erkki Peräsalo ja ruhankyläläiset, Kotikallion tyttären pojat Juhani ja Pentti Korhonen, Teatteri Avoimet Ovet, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä, Risto Blomster ja SKS, Suistamon Perinneseura, Iivo Pehkorannan perilliset.

Sipanniekkua, tsajua, koffia ja vodkaa tarjoilen: Marjo, Mia, Eero, Jaana, Samuli, Hanneriina, Hanna, Olli, Petri ja Vilho, Vienan Karjala 2012 -retkue.

suistamo a-m ja notkat

suistamo pyörä ja kaatuja piirrokset Hanneriina Moisseinen

Pahan laulu -käsiohjelma

Suistamo-sarjan toinen konsertti Pahan laulun käsiohjelman tekstit.

Vanhan kansan parissa pirutarinoita on kerrottu kautta aikojen iltojen iloksi tai pelottelumielessä. Niissä piru auttaa vaikeuksiin joutunutta köyhää, rankaisee synnintekijää ja vaatii vastalahjaksi palveluksistaan ihmisen sielua. […] Toisaalta paholainen edustaa kiellettyä hedelmää, jonka avulla voi herättää pahennusta. Paholaisviittaukset vaikkapa musiikissa haastavat kristillisen yhtenäiskulttuurin ja leikittelevät sen tabuilla. Kristillisen näkemyksen mukaan piru tuo mukanaan anarkistisia, yhteisöä tuhoavia voimia.

Uskomustarinoissa piru on sen sijaan kyläyhteisöä ja sen arvoja tukeva olento, joka rankaisee sääntörikkomuksista ja jonka avulla voi selittää käsittämättömiä ilmiöitä kuten yllättävää hyvää onnea tai sairautta. Piru jakautuu ihmisten keskuuteen toisin kuin esimerkiksi kristillinen Jumala. Jumala koetaan kaukaisena. […] Pirun voi sen sijaan kohdata omassa persoonassaan korttipelipöydässä, leivänpaistossa tai saunassa […] ja joskus ihminenkin voi hyötyä liitosta paholaisen kanssa menettämättä sieluaan.

Nykyisen paholaiskäsityksen perusteella hämmentävää on, että uskomustarinoissa piru rankaisee etenkin kristillisiä normeja rikkovia ihmisiä. Piru kurittaa syntistä; kiroilusta, ahneudesta ja väärästä käytöksestä seuraa sanktio. […]

Yltiöpäisyys ja huikentelevaisuus vetävät uskomuksissa pirua puoleensa. Pirut piinaavat juopottelijoita tai liikaa tanssia rakastavia naisia ja ajavat heidät hulluuteen. Tällöin pirua ei tarvitse varsin kutsua luokseen vaan hän ilmaantuu sinne, missä syntiä tehdään.

Mari Purola, Suomalainen piru – Paholainen kansanperinteessä

Työryhmän esittelyt:

Reetta-Kaisa Iles on valmistunut koreografiksi Teatterikorkeakoulusta, jota ennen hän opiskeli itselleen kansantanssinopettajan pätevyyden Oulun konservatoriossa. Puhtin lisäksi Reetta-Kaisa temmeltää Tanssiteatteri Tsuumin riveissä sekä toimii freelancer koreografina ja esiintyjänä teattereissa ja taiteen vapaalla kentällä.

Anne-Mari Kivimäki on muusikko ja säveltäjä, joka on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta. Tällä hetkellä häntä työllistävät taiteellisen tohtorintyön lisäksi mainetta niittänyt duo Puhti, Hehkumo-yhtye ja Juurikadun orkesteri. Vuonna 2013 Anne-Mari julkaisi Suistamo-konserttisarjan ensimmäisen levyn Aikapyörä.

Samuli Volanto on valmistunut Helsingin Pop & Jazz Konservatoriosta pääaineenaan musiikkiteknologia. Samuli on musiikkialan yrittäjä, jonka toimenkuvaan kuuluvat mm. konserttiäänentoistot, erilaiset studiotyöt sekä muusikkona toimiminen. Hän on tehnyt yhteistyötä Puhtin kanssa vuodesta 2006.

Tommi Kainulainen on ohjaaja ja näyttelijä. Hän on kouluttautunut näyttelijäksi Tampereen yliopiston Näyttelijäntyön laitoksella ja elokuvaohjaajaksi Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja lavastustaiteen osastolla. Tällä hetkellä Kainulainen työskentelee ohjaajana Kotkan Kaupunginteatterissa. Hän on ohjannut Puhdille palkitun Sipiläs-musiikkivideon

Kimmo Pohjonen on muusikko ja säveltäjä, jonka musiikkia on kuultu improvisaation, rockin, kansanmusiikin, avantgarden, sekä klassisen musiikin sekä tanssin ja mediataiteen yhteyksissä. Hän on esiintynyt uransa aikana laajasti myös kansainvälisillä festivaaleilla ja konserttitaloissa.

Jaana Kurttila valmistui vaatetussuunnittelijaksi Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiasta 1993. Siitä lähtien hän on toiminut freelancer-pukusuunnittelijana, akselilla Rovaniemi-Turku-Savo- Kouvola-Ikaalinen-Bulevardi-Kajaani, kaikenlaisen esittävän taiteen äärellä, nöyränä. Tanhutausta lapsuuden ajan Kemistä antaa pätevyyden työskennellä PUHDIN parissa.

Valosuunnittelija William Iles on valmistunut Teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2007 ja on tällä hetkellä kiinnitettynä Helsingin kaupunginteatterissa. Hän on tehnyt Puhtille mm. Ansa ja Tauno -musiikkivideon sekä Kaamosteoria-esityksen lavastuksen.

Suistamo-sarjan toinen konsertti

Pahan laulu – Balladi paskasta karmasta

Pahan laulu soi ja tanssii tarinoita vääjäämättömyydestä ja traagisista kohtaloista. Puhti-yhtyeen uusin teos on osa Anne-Mari Kivimäen taiteelliseen tohtorintutkintoon kuuluvaa Suistamo-konserttisarjaa.

Puhti, eli Reetta-Kaisa Iles ja Anne-Mari Kivimäki, tunnetaan räväkästä lavaesiintymisestään ja omavaltaisesta kansanperinteen uudistamisesta. Kansanmusiikin voimakaksikko on temmeltänyt suomalaisen esitystaiteen kentällä vuodesta 2001, ja luonut uuden tavan tuoda esille kansanmusiikkia ja -tanssia.

Esiintyjät:

Anne-Mari Kivimäki, sävellys, haitari, laulu
Reetta-Kaisa Iles, koreografia, tanssi, laulu
Samuli Volanto, äänitekniikka konserteissa, äänisuunnittelu

Muu taiteellinen työryhmä:
Tommi Kainulainen, ohjaus
Kimmo Pohjonen, musiikin ohjaus, äänisuunnittelu
Jaana Kurttila, pukusuunnittelu
William Iles, lavastuskonsultti

Roikonkoski
säv. Reetta-Kaisa Iles, Anne-Mari Kivimäki

Manaus
säv. Anne-Mari Kivimäki san. Tommi Kainulainen

Pahan laulu
säv. Anne-Mari Kivimäki san. Tommi Kainulainen

Helevetin saaria
säv. Anne-Mari Kivimäki san. trad

Kostaja
säv. Anne-Mari Kivimäki

Babooshka
säv. Catherine Bush, käännös Tommi Kainulainen sov. Anne-Mari Kivimäki

Hutjakka & Daddy Cool
säv. Anne-Mari Kivimäki sov. Eero Grundström, Kivimäki

Mirokille
säv. Anne-Mari Kivimäki

Paha Pruasniekka
Tarina Ilja Kotikallion mukaan, SKS:n nauhalta.
sov. Kainulainen, Kivimäki, Iles, Volanto

Juoksu
säv. Anne-Mari Kivimäki, sov. Reetta-Kaisa Iles, Kivimäki

Liturgia
säv. Reetta-Kaisa Iles, Anne-Mari Kivimäki, san. Tommi Kainulainen

Jumala rankaisee
Säv. trad san. Tommi Kainulainen sov. Anne-Mari Kivimäki

Surua
säv. Anne-Mari Kivimäki

Kiitos / Passibo ylen äijä: Sirkku Peltola, Juhana Nyrhinen, Petra Poutanen-Hurme, Aarne Tapola, Anja Lappi, Markku Nieminen, Hanna Koikkalainen, SKS, Tanssiteatteri Minimi, Tanssiteatteri Tsuumi, Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä, Suomen Kulttuurirahasto, Majaoja-säätiö, Valtion musiikkitoimikunta, Koneen Säätiö ja kotijoukot.

Sanasto:

Pruasniekka, praasniekka = ortodoksinen juhlapyhä, suojeluspyhimysten muistopäivä
Hepolutskari = hevonen
Koitto = kylä Suistamolla
Jalanvuara, Jalanvaara = kylä Suistamolla
Illatsut = nuorten vapaamuotoiset illanistujaiset
Ylen äijä = oikein paljon
Paginat = puheet, tarinat
Uhkapaginat = uhkapuheet
Pokoinniekka = vainaja
Toruanda = tora, riita
Pokrova = Jumalanäidin Neitsyt Marian suojelusjuhla, ortodoksinen kirkko

Yhteystiedot:Taideyhtiö Puhti
http://www.puhti.eu/suistamo
puhti@puhti.eu